Tervehdys taas kaikille. Nyt on Prahan reissu takana ja yksi päivä aikaa haukkoa henkeä ennen seuraavia koitoksia. Tämä päivä on mennyt palautuessa ja pyykkiä pesten, ja huomenna saapuukin sitten seuraava rymyryhmä kaupunkiin.
Ressu Tšekkeihin meni oikein hienosti ilman sen suurempia vastoinkäymisiä. Retkikunta saapui Dornbirnistä keskiviikkona puolenpäivän aikaan kaappaaman minut kyytiin, ja tästä matka jatkui kohti Prahan kaupunkia. Matka autolla Prahaan kesti noin neljä tuntia ja illansuussa löysimme hostellimme aivan vanhan kaupungin sydämestä. Hostelli oli siisti ja erittäin viihtyisä. Kahdeksan hengen miehistömme majoittui yhteen dormiin, ja ulkopuolisten unien kannalta ehkä jopa parempi, että muita ei enää huoneeseen mahtunutkaan. Seurueeseemme kuului yksi australialainen, yksi espanjalainen ja kuusi suomalaista.
Vasemmalta: Mr. Random, Janne, Anni, Tom, Inigo, Jenna, Marko ja Jukka
Ensimmäisenä iltana osa porukasta lähti baariryömintään ja toiset keskittyivät kiinteään ravintoon. Seuraavan aamun krapulatarinoiden mukaan tuntemattomat sveitsiläiset turistit olivat olleen Jannen jutuista jopa niin innoissaan, että päättivät tarjota hänelle oikein useamman drinkin, jotta jutut eivät katkeaisi. En ole luokitellut tätä blogia kielletyksi alaikäisiltä ja vanhuksilta, joten tarkempia yksityiskohtia en voi näistä ko. tarinoista valitettavasti kertoa.
Torstaina enemmän tai vähemmän uninen seurakuntamme otti siirtymän kohti Prahan linnaa (Pražský). Kuljimme Kaarlen sillan kautta joen toiselle puolelle, jossa vanha kaupunki jatkui vähintään yhtä kauniina kuin joen toisella puolella. Hikeä nostattavan ylämäen jälkeen saavuimme linnalle, josta aukesi hienot maisemat kaupungille. Itse linna on ällistyttävän suuri ja hyvässä kunnossa. Linnalta jatkoimme vielä vanhaan kaupunkiin katselemaan muita hienoja rakennuksia.
Pražský hrad
Maisemaa linnan pihalta
Taustalla linnan katedraalin tornit
Inigo, Tom ja minä
Kaupunkikierrokselta päästyämme suurin osa, ja lopulta loputkin porukasta lähti hostellille viettämään siestaa. Pienen latautumisen jälkeen olikin taas virtaa lähteä hostellin respan neuvomaan paikalliseen ravintolaan, uuden kaupungin alueelle. Hinnat ovat vanhan kaupungin turistialueella täysin järjettömät, jos vertaa niitä muun kaupungin hintoihin. Uudesta kaupungista löysimme suositellun ja mukavan ravintolan, jossa söimme ja joimme hyvin ja edullisesti. Esimerkkinä vaikka naudan sisäfileetä kuudella eurolla ja hyvää paikallista olutta alle eurolla. Ravintolassa vierähtikin useampi tunti ja sen jälkeen osa porukasta oli jälleen valmiita lähtemään lampaiden laskuun. Suuntasimme vielä Tomin, Inigon ja Annin kanssa paikalliseen karaokebaariin, jossa oli aika villi meininki. Tsekkiläiset teinit lauloivat Radio Novasta tuttuja äklöslovareita melkoisessa nosteessa, muun asiakaskunnan tanssiessa mukana. Vähintäänkin hauskaa katseltavaa.
Sisäfile ja valkosipulipotut (6€)
Ehkä paras slogan ikinä.
Perjantaina päätimme lähteä käymään Kutná Horassa, joka sijaitsee noin 80 kilometrin päässä Prahasta. Joku oli yön aikana päättänyt purkaa ikiaikaisia angstejaan vuokraamamme people carrierin a-pilarissa sijaitsevaan ikkunaan.
Emme päässeet kuin joen toiselle puolelle, kun pääsimme maistamaan paikallista korruptiota oikein huippuesimerkin avustamana. Poliisisetähän se siinä seisoskeli vilkkaassa risteyksessä ja huomasi lähestyvän, Itävallan rekkareilla varustetun automme. Pysäytystaulu pystyyn ja auto sivuun. Pysäytyksen syy oli kuulemma valoitta ajaminen…hmm:
- Jospa laitamme valot päälle ja jatkamme matkaa?
- Ei onnistu. Saatte sakon, 2000 korunaa.
- Mitä jos meillä ei ole nyt antaa käteistä?
- Menkää automaatille.
- OK. No, meillä olisi 500 korunaa. OK?
- OK
- Tässä, olkaa hyvä.
- Näkemiin
- Näkemiin
Pääsimme jatkamaan matkaa poliisiepisodista huvittuneina. Pienten seikkailujen jälkeen pääsimme UNESCOn suojelemaan Kutná Horaan, jossa sijaitsee mm. Kaikkien Pyhien kappeli. Ulkoapäin ihan tavallisen kirkon näköinen rakennus pitää sisällään aika ”jäätävän” sisustuksen. Googleta, jos haluat lisätietoja.
Vähän erilainen kattokruunu
Kirkossa arviolta 30 000 ihmisen tukirakenteet
Yhteinen kahvihetki
Kutná Horassa leikimme jonkin aikaa turisteja, jonka jälkeen lähdimme takaisin Prahaan. Prahaan johtava moottoritie oli ilmeisesti remontissa, joten jouduimme käyttämään hieman pienempää tietä. Välillä ihan jännitti, kun kapealla ja kuoppaisella tiellä tuli isompi kulkuneuvo vastaan.
Illalla menimme jälleen syömään hyvää ruokaa vanhaan kaupunkiin, jonka jälkeen kävimme vielä pällistelemässä yövalaistuksessa näkyvää Prahaa tv-tornista. Itse torni on ruma, mutta samalla 80-luvun karuudessaan jotenkin hieno.
Fernetti, yksi paikallisten suokikkijuomista.
Tv-torni
Lauantaina aamupäivällä hyppäsimme autoon ja lähdimme kotimatkalle. Pysähdyimme matkalla vielä pienessä Rozvadovin kylässä syömässä. Bus Restaurantin eteisenä toimi, yllätys yllätys, vanhan bussin etupää. Ruoka oli jälkeen kerran hyvää ja edullista.
1€ = 25kc
Hienosti ikääntyvä navetta
Münchenissä toimme tavarat minun kämpälle ja kävimme vielä kääntymässä Oktoberfesteillä. Juhlien avajaispäivänä ei tietenkään ollut toivoa päästä telttoihin ilman pöytävarausta, joten päätimme suosiolla vain katsella menoa ja kävellä alueen läpi. Ensi tiistaina olen menossa Mikon ja Kallen kanssa festareille oikein pidemmän kaavaan kautta, joten siitä enemmän juttua myöhemmin.
Täältä lisää kuvia myöhemmin
Tulipahan taas kirjoitettua liian paljon. Mutta kaiken kaikkiaan, hieno reissu Prahaan. Kaupunkikohteista Praha on yksi parhaimmista jo pelkästään vanhan kaupungin rakennusten ja linnan puolesta.
Huomenna illalla tulevat siis Mikko ja Kalle kylään. Tiistaina on tarkoitus mennä nauttimaan vähän olutta ja torstaina vuokraamme auton ja suuntaamme etelään. Alustavan matkasuunnitelman mukaan ajamme Itävallan kautta Italiaan ja sieltä Sloveniaan. Mutta palaan siihen reissuun myöhemmin. Adios
